Uusi vuosi, uusi alku. Nimittäin opiskelujen alku. Tässä blogissa pääset seuraamaan opiskeluani luonto-ohjaajaksi ja myös elämää opiskelujen jälkeen. Sen lisäksi kirjoitan vaeltamisesta, hortoilusta, ekoelämästä - kaikenlaisesta luontoon liittyvästä. Jaan mm. vinkkejä, kokemuksia ja ohjeita. Tässä ensimmäisessä postauksessa kerron tarinani siitä, kuinka päädyin opiskelemaan luonto- ja ympäristöalaa.
Kuinka kaikki alkoi?
Olen aina pitänyt ja ollut kiinnostunut luonnosta. Lapsena liikuin mielelläni luonnossa ja haaveilin vaeltamisesta ja seikkailuista erämaassa. Yksin en tietenkään voinut lähteä toteuttamaan näitä haaveitani ja vanhempana taas en sitten uskaltanut kokeilla vaeltamista yksin, täysin kokemattomana. Tutustuin kuitenkin onnekkaasti ihmiseen, joka oli valmis lähtemään kanssani vaeltamaan. Teimme lyhyitä parin yön reissuja ja hänen avustuksellaan opin peruserätaidot. Rakastuin vaeltamiseen!
Muutamia vuosia sitten kiinnostuin erityisesti kasveista - niiden ominaisuuksista, mihin kaikkeen niitä voi käyttää. Alan kirjallisuutta luettuani sain todeta, että Suomen luonnosta löytyy vaikka millä mitalla käyttökelpoisia kasveja. Tietous kasveista ja niiden käyttötavoista taantui sotien jälkeen, kun elintaso nousi, eivätkä ihmiset tahtoneet enää käyttää villikasveja, joita oli käytetty sota-aikaan korvikkeeksi viljellyille kasveille. Mutta nyt villiyrttibuumi on saanut kasvit taas kukoistamaan!
Valmistuttuani lukiosta vuonna 2014 olen ollut enemmän tai vähemmän hukassa sen kanssa, mitä haluaisin opiskella. Moni ala on kiinnostanut ja kokeilinkin paria vain todetakseni, etteivät ne ole minun juttuni. Samalla on tuntunut, etten oikein sovellu millekään alalle. Eniten minua kiinnostavat alat, joilla on huono työllisyys - taide- ja luontoalat siis. Työskentelen tällä hetkellä taidealan sivutoimisena yrittäjänä ja olen pitänyt siitä paljon. Siksi olenkin miettinyt olisiko aika kokeilla myös sitä toista alaa, joka eniten kiinnostaa. Sillä loppujen lopuksi tärkeintä minulle on, että viihdyn työssäni.
Opiskelemaan luonto-ohjaajaksi
Luonto-ohjaajan ammatti ei ollut minulle itsestään selvä valinta. Kiinnostukseni oli painottunut pääasiallisesti kasveihin ja hainkin ensiksi opiskelemaan luonnonvaratuottajaksi. Tämä kaatui kuitenkin muutto-ongelmaan. Opiskelupaikka oli sen verran kaukana, että matkustamisesta olisi tullut liian hankalaa, joten muutto olisi ollut ainoa vaihtoehto ja sekin oli lopulta pois laskuista. Elin hyvin stressaavaa aikaa ja kärsinkin monista fyysisistä ja henkisistä stressioireista. Silloin aloin huomata luonnon parantavan voiman. Sen miten hyvä olo oli metsäkävelyjen ja vaelluksien jälkeen - stressioireet katosivat kuin taiottuna, kun kävin oleskelemassa luonnossa. Aloin etsiä tietoa metsän parantavasta voimasta ja sitä löytyikin runsaasti, aina japanilaisesta metsäkylvystä tieteellisiin artikkeleihin. Minulle nousi halu auttaa myös muita ihmisiä kokemaan tämä luonnon ainutlaatuinen parantava kyky.
Läheltä asuinpaikkakuntaani löytyi luonto- ja ympäristöalan koulutus, johon kävin tutustumassa paikanpäällä. Tammikuussa oli sopivasti alkamassa monimuotoryhmä, joten voisin opiskella ilman muuttoa ja joka päiväistä matkustelua. Asuntolapaikkakin järjestyisi lähipäiville. Mietin aika pitkään opiskelujen aloittamista. Tutkintonimike olisi luonto-ohjaaja, enkä ollut varma voisiko introvertista olla luonto-ohjaajaksi. Mutta toisaalta - ideahan oli auttaa ihmisiä kokemaan luonnon parantava voima. Siihen hommaan varmaan sopiikin hyvin rauhallinen ja kuunteleva ohjaaja. Lähetin siis hakemuksen kouluun ja pääsin sisään. Ja vaikka tutkintonimike onkin luonto-ohjaaja, on vaeltamisen ja ohjaamisen lisäksi mahdollista opiskella myös niitä kasveja! Kursseista pystyy kokoamaan juuri itselleen sopivan kokonaisuuden.
Opiskelen nyt siis luonto-ohjaajaksi monimuotokoulutuksena Haapaveden Jedulla. Kuukaudessa on kolme lähipäivää ja muuten opiskelu tapahtuu etänä ja työharjoittelussa. Tämä on tosi hyvä järjestely, sillä sen lisäksi, ettei tarvitse muuttaa tai matkustaa päivittäin, minulle jää hyvin aikaa tehdä taideyritykseni töitä opiskelujen ohella. Hyvä, että tällainenkin on mahdollista!
Tervetuloa seuraamaan blogiani ja opiskelujani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti